Mustarastas on tehnyt pesän vajaan samaan nurkkaan kuin viime vuonna, siellä on jo muniakin. Kohta kukkii kielo ja käki kukkuu!  

Katto on maalattu, lattia on maalattu. 

Kyllästyttiin eteisessä syömiseen ja vietiin jo pöytä takaisin keittiöön.  Muuta en sinne sitten haluaisikaan viedä, tila on tyhjänä niin kiva. Kai sinne kuitenkin pitää palauttaa jääkaappi. Astia-/ruokakaappikin on aika tarpeellinen. Ja liesi... 

Kevätsatoa: kasvimaalta löytyi porkkanoita. En yhtään muista mitä syksyllä tapahtui, kun porkkanat ovat jääneet maahan. Hyvältä ne kuitenkin maistuvat!

Sateisessa metsässä lintukuoro, mustarastas, peipponen, sepelkyyhky. 

Maalaushommat etenevät. Hitaasti.

Ensin tuntui siltä, että lumet ei sula ikinä. Mutta kovaa vauhtia loputkin lumet on haihtumassa. Lumien alta paljastui myyrien valtaisat kaivaukset. Onneksi ne eivät ole syöneet ihan kaikkia kukkasipuleita.

Päätimme tässä yhtenä päivänä, että keittiön lattia on vihdoin maalattava. 

Kun keittiö oli tyhjennetty, lattia hiottu, pesty ja pahimmat kolot paklattu, totesimme että olisi kyllä järkevää maalata katto nyt samalla. Niinpä ryhdyin hiomaan, pesemään ja paklaamaan myös kattoa. Varmaan kannattaisi tässä toimeliaisuuden tilassa maalata myös ikkunoiden listat ja ikkunalaudat. Ja laittaa roikkuvat johdot kuntoon. 

Yhteen pieneen keittiöön mahtuu yllättävän paljon tavaraa. Jääkaappi raahattiin olohuoneeseen, hella pikkueteiseen ja kaapit, pöytä ja tuolit sullottiin minne mahtuivat. Talossa on siis kaaos. Mutta pikkueteisessä ikkunan äärellä on oikeastaan aika mukavaa kokkailla ja katsella kun lumet sulaa.

Lunta tuli niskaan. Oi voi, kuinka käy krookusten, selviävätkö tulppaaninalut?!