älä anna tuulen tarttua liian kovasti talosi räystääseen

jätä ikkunaan rako päivänsäteelle

silti niin pieni

ettei viima mahdu sisään

leivo mulle purjo-kinkku-papaija piirakkaa 

siitä minä tykkään

tuoksusta ja mausta

siten mä pysyn sun luona

ja suojelen sun varpaitas

kohmeisella lattialla

talven alla

ajan patinaa poskipielessä

ajan alku kurkistaa hampaan välistä

anna mun olla

se sanoo

ja nojautuu pieleen

(Siivosin laatikoita. Löytyi ystävien tervehdys parinkymmenen vuoden takaa.)