Ketun kynsistä selvinnyt Milli-kana pudotti pyrstösulkansa, järkytyksestä ehkä. 

Se sai kaveriksi kolme nuorta kanaa. 

(Kuvat ovat kaameita tablettikuvia, pahoittelut. Tietokone ei halua enää harrastaa kameran valokuvien siirtelyä.)

Metsässä hiipi se hiljainen kettu... 
ja yhtenä päivänä se vei Kieku Karkki Pärssisen, Kanelin ja Rusina-Mollan. 

Koleus hiipii nurkkiin. Ja lukit. Pian kai hiiretkin. 

Musta kissa on pitkään ollut karkuteillä, vain pikku kissa päivystää. 

Vähän haravointia, kompostin tyhjennystä, omppujen keräämistä.

Mietin, että olisi hienoa osata seistä päällään.

Kuopuksen neuvo:

-No ensin sun täytyy seistä käsillä ja sitten vaan ottaa kädet pois.

Helppoa?