Sarah Bernhardt rojahtelee, loistosalvian syliin, poimulehden kukkiin lepäilemään.

Sarah Bernhardt on riehaantunut. Hyvää juhannusta!

Viime kesä oli niin sateinen, että lehtokotilot vallan villiintyivät pihallamme. Nyt meille on tullut kesävieraiksi neljä kanaa, popsuttelemaan kotiloita, munimaan herkkumunia.

Joka vuosi yksinäinen punainen varjolilja kohoaa uskollisesti kukkapenkistä.

Viime vuonna ostin Annalan taimitorilta yhden pienen valkoisen varjoliljan taimen. Tänä kesänä se aikoi kukkia, mutta yhtenä päivänä se olikin katkennut. Joku lapsi tai koira tai kissa oli kai juossut sen nurin. Laitoin kukan maljakkoon, että näkisin sen kukkivan. Mutta voi, ei se olekaan valkoinen.

Syksyllä kylvämistäni valkoisen varjoliljan siemenistä on noussut muutama alku (jipii!). Ne kukkii ehkä neljän-viiden vuoden päästä...

Kuopus: "Ai Marjo-Lilja? Varjoilija?"

Kaikenlaisia kiireitä on ollut. 
Mutta kesä, se on ihana!

Mustarastas on tehnyt pesän vajaan samaan nurkkaan kuin viime vuonna, siellä on jo muniakin. Kohta kukkii kielo ja käki kukkuu!  

Katto on maalattu, lattia on maalattu. 

Kyllästyttiin eteisessä syömiseen ja vietiin jo pöytä takaisin keittiöön.  Muuta en sinne sitten haluaisikaan viedä, tila on tyhjänä niin kiva. Kai sinne kuitenkin pitää palauttaa jääkaappi. Astia-/ruokakaappikin on aika tarpeellinen. Ja liesi...